Search results for "Juoksun taloudellisuus"
showing 3 items of 3 documents
Akuutti väsymys submaksimaalisessa tunnin kestävyysjuoksussa kestävyyskuntoilijoilla
2014
Johdanto. Kestävyyssuorituskyvyn suorana fysiologisena mittarina on perinteisesti pidetty maksimaalista hapenottokykyä, mutta viimeisen reilun vuosikymmenen ajan on kestävyysjuoksun hermolihasjärjestelmän rooli osattu myös huomioida. Väsymiseen kestävyyssuorituksen aikana vaikuttaa olennaisesti erityisesti suorituksen kesto, intensiteetti ja harjoitustausta. Suorituksen aikaista väsymistä arvioitaessa käytetään yleisesti hapenkulutusta mittaamaan suorituksen taloudellisuutta. Tämän työn tarkoituksena oli mitata sydän- ja verenkiertoelimistön muutosten lisäksi hermolihasjärjestelmän väsymystä kestävyyskuntoilijoilla tunnin submaksimaalisessa kestävyysjuoksukuormituksessa. Menetelmät. Tutkimu…
Intervalliharjoittelun ja kestojuoksuharjoittelun vaikutukset maksimaaliseen hapenottokykyyn ja juoksun taloudellisuuteen miehillä ja naisilla
2010
Wennman, Heini 2009. Intervalliharjoittelun ja kestojuoksuharjoittelun vaikutukset maksimaaliseen hapenottokykyyn ja juoksun taloudellisuuteen miehillä ja naisilla. Liikuntafysiologian kandidaatintutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 37. Pitkissä kestävyyssuorituksissa elimistö tuottaa energiaa hiilihydraateista ja rasvoista hapen avulla (McArdle 2001, 165). Pitkän matkan juoksuun vaikuttavat fysiologiset tekijät ovat maksimaalinen hapenottokyky, aerobinen kynnysvauhti, sekä juoksun taloudellisuus. Nämä tekijät voivat selittää henkilöiden välisiä eroja pitkänmatkan juoksusuorituksissa jopa 70 %. Kestävyysjuoksijan tyypillisimpiin harjoitusmuotoihin kuuluvat pitkäkesto…
Venyttelyn akuutit vaikutukset juoksun taloudellisuuteen
2005
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ennen suoritusta tehdyn venyttelyn akuutteja vaikutuksia juoksun taloudellisuuteen. Samalla tutkittiin venyttelyn vaikutuksia liikkuvuuteen ja askelmuuttujiin, joten voitiin nähdä ovatko taloudellisuuden mahdolliset muutokset yhteydessä liikkuvuuden tai askelmuuttujien mahdollisiin muutoksiin. Tutkimuksen koehenkilöinä oli 8 miespuolista kestävyysjuoksijaa (ikä 23.9 ± 5.1 vuotta). Jokainen koehenkilö harjoitteli aktiivisesti tulevan kesän kilpailuja varten. Juoksijoiden ennätykset olivat 800m:llä välillä 1min50s – 2min3s ja/tai 1500m:llä välillä 3min53 – 4min5s. Koehenkilöt tekivät samanlaiset juoksun taloudellisuutta mittaavat testit kahtena er…